Ihan niinku Hesaria lukis!
Lueskelin äsken maakuntalehti Etelä-Saimaata ja hätkähdin aukeamalla 6.-7. Toisella sivulla käsiteltiin kaksoisraidehankkeen rakentamisesta ja viereisellä sivulla oli iso juttu maakuntaan kaavaillusta energiapuistosta. Haukoin henkeäni, sillä siinä niitä nyt oli, meidän Vihreiden pitkään ajamiamme asioita oikein aukeaman verran käsiteltynä.
Kaakkois-Suomen Vihreät ry on jo 2007 eduskuntavaalien aikaan pitänyt tärkeimpänä maakuntahankkeena Etelä-Karjalan alueella Imatran ja Luumäen välisen kaksoisraiteen rakentamista lukuisista pääsyistä. Näin raskasliikennettä saataisiin siirrettyä nakkipyöriltä kiskoille, mikä vaikuttaisi paitsi tieturvallisuuteen, myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tällä maan kolkalla. Lisäksi avattaisiin mahdollisuus kiskobussiliikennöinnille Luumäen ja Imatran välillä.
Myös tuulivoima-asiaa on väläytelty silloin tällöin keskusteluissa. Saimaa on Suomen suurin järvi ja sen tuulisuutta tulisi tutkia myös mahdollisesta energiakäytön näkökulmasta.
Nyt nämä kaksi aihetta olivat maakuntalehdessä samalla aukeamalla käsiteltynä. Melkein kuin Hesaria lukisi!
Kun tutustuin kirjoitrusten sävyyn tarkemmin, huomasin kuitenkin lukevani maakuntalehteä nimenomaan täällä Etelä-Karjalassa. Kaksoisraidejutun pääantina olivat siitä koituvat laskennalliset kustannukset, jotka kohoaisivat yli 30 miljoonaan Euroon ja se etteivät alueen kunnat todennäköisesti ole halukkaita ottamaan osaa siitä mahdollisesti koituviin kustannuksiin. Eivät sittenkään, vaikka se avaisi kaavoitukselle aivan uusia asuinalueita. Energiapuistojutun funktioksi puolestaan paljastui yritysten pillin mukaan pomppiminen sen mahdollisen sijoituspaikan osalta ja ylipäätään se, että koko puiston tarkoitukseksi avautui pelkästään sen olevan yritysten tietopalveluiden näyttelykeskus. Kummassakaan jutussa ei ympäristöarvoja juurikaan otettu esille.
Silti tällaisten aihealueiden käsittely maakuntalehdessä ja vieläpä samana päivänä ja samalla aukeamalla saa pitkän linjan Vihreän maakuntatoimijan mielen muuttumaan positiiviseksi. Ehkemme enää eläkään täällä Etelä-Karjalassa ilmastonsuojelun pimeää keskiaikaa, vaan vihdoin viimein täälläkin alkaa tapahtua merkittäviä asioita. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta nyt näyttää siltä, että ne kuitenkin muuttuvat. Vihreätkään eivät ole omalla pienellä panoksellaan tehneet turhaa työtä.
Hanna-Kaisa
Add comment helmikuu 9, 2010
Täällä tappaa viina ja toiset ihmiset…
Tein tilastollista tutkimustyötä syrjäytymisestä Imatralla ja koko maakunnan alueella. Selville saamani asiat eivät olleet kovinkaan kauniita. Vuonna 2008 Imatra johti Suomen henkirikostilastoja. Täällä tapettiin väkilukuun suhteutettuna enemmän ihmisiä, kuin missään muussa suomalaisessa kaupungissa. Imatralla kuollaan toisen ihmisen toimesta useammin kuin missään muussa maamme kaupungissa. Tämä selittää varmaan omalta osaltaan myös työikäisten miesten alhaista kuolinikää?
Vuonna 2003 me johdimme lähisuhdeväkivaltatilastoja ja vuonna 2004 tähän aiheeseen tartuttiin ripeästi. Vuosi 2004 oli perhe- ja lähisuhdeväkivallan teemavuosi Imatralla.
Koko Etelä-Karjalassa kuollaan vielä viinaankin enemmän kuin muissa maakunnissa. Tämä kohtalo pätee niin miehiin, kuin naisiinkin. Etelä-Karjalan kunnissa ollaan tartuttu tähän hyvin eritasoisesti. Imatralla on laadittu oma päihdeohjelma, jota toteutetaan osana kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluita.
Mitä tälle väkivalta- ja syrjäytymoiskierteelle sitten käytännössä voitaisiin tehdä? Minusta asiaan tulisi tarttua keskitetysti ja samalla tunnustaa myös Venäjän rajan mukanaan tuomat riskitekijät. Halpa itäviina tekee kauppansa näillä kulmilla ja se tuntuu olevan aihe, jota on vaikea tunnustaa saati hallita. Väkivalta- ja henkirikoksista tiedetään maan laajuisesti, että suomalainen tappaa tai hakkaa nimenomaan kännissä. Tämä sama tragedia toistuu myös lähisuhdeväkivallassa.
Millä tämän ylettömän viinan läträämisen sitten saisi kuriin? Voisiko esimerkiksi valtio ja sitä kautta sosiaali- ja terveysministeriö ottaa tämän kaakonkulman huomioon erityisen päihdealttiina alueena ja alkaa satsata osaamista ja panoksia tänne nykyistä enemmän? Harmikseni olen huomannut, että joka kerta kun maassamme laaditaan maan laajuisia päihdepoliittisia ohjelmia, me Itärajan kunnat ja kaupungit olemme harmillisen vähän edustettuina näissä työryhmissä. Joko me itse vähättelemme alueellisen sijaintimme mukana tulevia riskitekijöitä, tai sitten niitä ei valtion tasolla osata mieltää oikealla tavalla. Aina kun puhutaan esimerkiksi viinaveron laskemisesta, riskinä nähdään se, että Viron viinaralli kiihtyy. Itärajan yli käytävän viinarallin kiihymisen riskitekijöitä ei mainita missään.
Joka tapauksessa näitä tilastoja katsoessani heräsi mieleeni kaksi maakunnallista toimintaohjelmaa, jotka mielestäni tulisi ensitöiksi laatia: Etelä-Karjalan rikoksentorjuntaohjelma ja erityisesti Itärajalle suunnattu omanlaisensa päihdepoliittinen ohjelma.
Enpä nyt taas malta olla mainitsematta Konnunsuota tästäkin näkökulmasta. Etelä-Karjala on valtioneuvoston tekemällä päätöksellä pian maakunta ilman vankeinhoitoa. Tämä vaikuttaa hieman epäloogiselta maakunnan rikollisuustilastojen valossa. Ehkäpä tämän maakunnan kansanedustjat eivät ole ihan tehtäviensä tasolla, kun viesti rikollisuus- ja päihdekehityksestä maakuntamme alueella ei tunnu menevän Helsinkiin asti?
T: Hanna-Kaisa
Add comment helmikuu 8, 2010
LUMEN KAADOSTA…
Hienoa! Eilen Etelä-Karjalan radio oli noteerannut Imatran Vihreän valtuustoryhmän tekemän aloitteen lumen kaadon lopettamiseksi Vuokseen. Tänään lumen kaadosta oli jo juttua Etelä-Saimaan sinulla 6.
Jutussa kerrottiin että luonnonsuojelupiiri on jo muutama vuosi sitten kiinnittänyt negatiivista huomiota Imatran tapaan kaataa lumet suoraan Vuokseen. Piiri on luonnehtinut Imatraa tämän vuoksi yhdeksi maamme häpeäpilkuista.
Parasta minusta tässä kaikessa keskustelussa on kuitenkin se, että kaupungin tuotantopäällikkö Kari Tiihinen myöntää, että nyt pitää tutkia aiheuttaako lumi Vuokselle mitään ympäristövahinkoja.
Minusta se on korkea aikakin, koska lehtijutussa kerrotaan, että lunta on kipattu Vuokseen ainakin 30 vuoden ajan. Lulen mukana sinne on kipattu roskia, tupakan tumppeja, kemikaaleja ja muita epäpuhtauksia, jotka lopulta ovat päätyneet rajan taa Laatokkaan asti. Ei mitenkään reilua rajanaapuruutta?
Me jäämme nyt yhdistyksenä odottelemaan mitä selvitystulokset tuovat tullessaan. Samalla varmasti pohdimme uuden aloitteen tekemistä lumenkaatopaikan järjestämiseksi kuivalle maalle, kuten Lappeenrannassa asia on hoidettu.
Hanna-Kaisa
Add comment helmikuu 6, 2010
Anttila jyrisee nyt norpan puolesta…
Norpan suojelua pohtinut työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Aluksi lähdetään liikkeelle kalastuksen vapaaehtoisrajoituksin. Norpan suojelu näyttäisi nyt olevan trendikkäämpää kuin koskaan, sillä vapaaehtoisia suojelualueita on syntynyt ennätystahtiin. Viimeeksi norppa on saanut vastaavan laisen läpimurron silloin, kun päätettiin sen suojelusta.
Sirkka-Liisa Anttila kertoi, että eduskunnalle säädetään varoiksi laki, joka lähtee pakkokeinoin laajentamaan norpan suojelualueita. Laki otetaan käyttöön, ellei tavoitellun laajuisia suojelualueita saada aikaan vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun avulla tämän vuoden marraskuuhun mennessä. Toivoa sopii, että sivistys olisi edennyt jo sille tasolle, ettei pakkolakia tarvittaisi, vaan norpalle annettaisiin vapaaehtoisesti sen säilymisen kannalta tarvittava elintila. Anttila muistutti kuitenkin meitä kaikkia pitämään silmämme Saimaalla auki. Mikäli kielletyillä alueilla esiintyy verkkoja, silloin pitää ilmoittaa kalastusvalvojalle tai poliisille, joiden on välittömästi ryhdyttävä toimepiteisiin. Tämä siis antaa meille kaikille yhteisen vastuun norpan suojelualueiden valvonnasta.
Etelä-Karjalaa enemmän tämä taitaa koskea Savonlinnan seutua. Etelä-Savossa norppia on Etelä-Karjalaa enemmän. Meillä teollisuuden raiskaamilla rannoilla norppa on yhä harvinainen näky. Toivotaan kuitenkin että saadaan norppakantaa vahvistumaan ja norpat muuttamaan takaisin myös Etelä-Karjalaan.
Hanna-Kaisa
Add comment helmikuu 1, 2010
Varkaat, kulkurit – porttikielto kauppaan!
Vaikka edustamani puolue onkin mukana porvarihallituksessa, niin haluan silti nostaa yhden aiheen
keskusteluun, josta on lehdissä tänään uutisoitu, nimittäin
myymälävarkaille harkitun porttikiellon kauppoihin.
Uutisten mukaan oikeusministeriö ja Kaupan liitto ovat yhdessä
kehitelleet uutta porttikieltojärjestelmää näpistelijöille ja
myymälävarkaille.
Periaatteessa ja päällisinpuolin kuunneltuna asia vaikuttaa kovin
yksinkertaiselta: Jos varastat/ näpistät toistuvasti kaupasta, voit
saada ko. kauppaan tai kokonaiseen kauppaketjuun määräaikaisen
porttikiellon. Tämähän toimii lähes samoin, kuin ravintolamaailmassa:
jos rikot järjestyssääntöjä, järjestyksenvalvoja voi heittää sinut
pihalle ja jos rikkomus on tarpeksi törkeä tai toistuva, voit saada
porttikiellon. Tarkemmin asiaa pohtiessani en kuitenkaan ole aivan
varma hankkeen toimivuudesta.
Näpistelijöiden ja myymälävarkaiden joukossa on kaikenlaisia ihmisiä.
Tein tuossa epävirallista galluppia tuttavapiirissäni saadakseni
selville millaisilla profiileilla näpistelijät tihutöitään kaupoissa
tekevät. Ylitse muiden nousivat kaksi ryhmää: nuoret ja vanhukset.
Lisäksi syrjäytyneet ja mieneterveysongelmaiset näpistelevät.
Nuorilla näpistely tuntuisi liittyvän ihan omaan kasvuvaiheeseensa.
Joko haetaan jännitystä elämään, tai ei voida vastustaa kiusausta
saada joku tavara tai hyödyke, kun rahaa ei ole.
Vanhuksilla voi kyse olla psykologisesti vähän samasta ilmiöstä.
Tiedämmehän me, että ihmisen psyykekin vanhenee käänteisesti.
Toisaalta on olemassa myös dementoituneita vanhuksia tai vastavasti
mielenterveyden puolella voi heittää siten, että vanhus sairastuu
kleptomaniaan. Kleptomaniaanhan voi sairastua minkä ikäinen tahansa.
Tuttavani joka on työskennellyt vähittäiskaupassa kertoi
että onpa heillä jopa sellainenkin vakioasiakas, joka pitää aina
pysäyttää kassalla ja hän suosiolla antaa haalimansa tavarat
henkilökunnalle, kunhan vaan saa joka päivä käydä ne kähveltämässä
kaupan hyllyiltä. Tämä siis kuuluu taudin kuvaan. Kaupasta sitten
ilmoitetaan hoitokotiin, että täällä hän taas kävi hoitamassa päivän
rutiininsa. Pienemmillä paikkakunnilla on tietysti se etunsa, että
kauppa oppii pikkuhiljaa tuntemaan asiakkaansa ja heidän tapansa toimia.
Pahsti syrjäytyneet puolestaan ostavat rehellisesti kaljaa ja
varastavat sen päälle ruokaa, koska kaljan kanssa on pelattava varman
päälle ja ruoka on toissijainen asia.
Mietinkin nyt tätä tehtyä esitystä näiden nk. erityisryhminen
kannalta, joiden puolia mielestäni edes meidän Vihreiden tulisi tässä
yhteiskunnassa pitää, enkä enää näekään esitystä mitenkään kovin
järkeen käypänä. Toki ymmärrän kaupan intressin hallita ja vähentää
näpistelyä ja myymälävarkauksia, mutta eihän yhteiskuntaamme voida
rakentaa siten, että vain tietynlaisilla ihmisillä on oikeus käyttää
kapuan palveluita. Ylipäätään ajatus: “OLE NORMAALI, niin saat elää
kanssamme yhteiskunnan jäsenenä”, kuulostaa mielestäni niin perin
kokoomuslaiselta, etten haluaisi olla allekirjoittamassa sellaista
suoralata kädeltä.
OK,
mikäli henkilö toistuvasti ja tietoisesti syyllistyy
myymälävarkauksiin, voitaisiin tämän tyyppistä
porttikieltojärjestelmää kokeilumuotoisesti soveltaa. Toisaalta uskon,
että porttikieltojärjestelmä ei pure suunnitelmalliseen ja toistuvaan
myymälävarkauteen, koska sellainen toiminta on jo itsessään
järjestäytynyttä ja rahaan vaihdettavaa tavaraa tulee saada esim.
velkojen tai päihteiden maksuun.
Uskon myös että porttikieltojen
valvonta on lähes mahdotonta. Otan tässä nyt ikävällä tavalla
esimerkin Espoon Sellosta, jossa Prisman vartijointiliike tiesi mr.
“ampujan” lähestymiskiellosta, joka koski myös Sellon Prismaa, muttei
sellaistakaan pystytty valvomaan. Mistä porttikieltojen valvontaan olisivat resurssit
ylipäätään tulossa?
Näpistelyistä ja myymälävarkauskista tiedämme kuitenkin sen, että
viime laman aikana ne lähtivät nousuun. Olisikohan silloin(kin) syynä
ollut ihmisten heikko taloudellinen asema? Olisiko tämän laman aikana oikeampi
tapa ensisijaisesti lähteä parantamaan ihmisten sosiaaliturvaa ja
työllistymismahdollisuuksia ja vasta sen jälkeen
pohtia porttikieltoja kauppaan, mikäli ihmiset varastelevat?
Tiedämmehän me senkin ettei ole hyvää tai pahaa, sillä mitä muuta hyvä
on kuin pahaa silloin kun se varastaa janoonsa tai nälkäänsä?
No joo, ehkä nyt hieman provosoin.
On totta että nykyisenkin lainsääsännön puitteissa kaupat saavat
valikoida asikkaansa, kunhan eivät toimi syrjivästi. Siitäkin
huolimatta useissa kaupoissa tehostetun valvovan silmän alle pääsevät
aina romaanit, maahanmuuttajat, nuoret ja syrjäytyneet kadun
tallaajat. Uusi porttikieltojärjestelmä olisi siitä varmasti kaupoille
kiva, että he voisivat suoraan karsia asiakaskunnastaan epämieluisat
asiakkaat ja siirtää ne seuraavan kaupan riesaksi.
Pikku paikkakunnilla porttikielto johtaisi ennen pitkään siihen, että kun
porttikielto olisi astunut voimaan niihin paikkakunnan molempiin kauppoihin,
ihmisen mahdollisuudet hankkia vähittäistavaroita supistuisivat
nollaan. Ihminen syrjäytettäisiin. Hänestä tulisi ruotsalaisen syrjäytynyt-termin
mukaan “uplodet” (laudalta lyöty, hyllytetty.)
No tämä asia on tietysti sellainen, jota ministeriössä täytyy vielä
paljonkin pohtia ja selvittää. Sitä mieltä oli myös ministeri Tuija Brax. Hyvä niin.
Itse en ainakaan halua olla mukana allekirjoittamassa sellaisia järjestelmiä, jotka
entisestään lisäävät vähäosositen vähäosaisuutta. Tähänhän
sinivihreässä porvarihallituksessa on aina oma vaaransa. Toivon että
Vihreät muistaisivat sen yksilön ja kaikenlaisia osapuolia (ei vain
kauppa) kuultaisiin asiassa.
Hanna-Kaisa
Add comment tammikuu 12, 2010