Vanhoja mietelauseita vuosien varrelta…

Olen koonnut alle omien runo- ja mierelausekokoelmieni ”parhaita paloja” vuosien varrelta luettavaksi ja kommentoitavaksi.

Its all yours… ;)

Muutama hassu yhteensattuma voi joskus muuttaa koko elämän.

Asiat joita meille tapahtuu, eivät aina tunnu hyvältä. Silti asiat joita meille tapahtuu, ovat kaikki omaksi parhaaksemme, myös pahalta tuntuvat asiat kääntyvät lopulta voitoksemme.

Menetä hyvä työtilaisuus, opit ainakin sata uutta syytä tehdä parhaasi nykyisessä työssäsi. Menetä lottovoitto kahden sivuosuman vuoksi, niin opit pitämään vähistä rahoistasi huolta. Menetä itseäsi suurempi rakkaus, niin opit rakastamaan itseäsi enemmän kuin koskaan aiemmin.

Elämän kulkee, myrskystä toiseen. Välillä on tyyntä ja silloin saa hengähtää. Mutta kumpi tuntuukaan elämältä, tyyni vai myrsky?

Minä en voi peruuttaa mitään mitä olen sanonut, tehnyt, ajatellut, jättänyt sanomatta, tekemättä tai ajattelematta. Voin vaan opetella elämään niiden asioiden kanssa.

Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.

Jos sinä olisit minun vastakohtani, niin silloin me täydentäisimme toinen toisiamme. Ihmisellä on alitajuinen pyrkimys päästä jälleen ykseyteen, olla eheä ja kokonainen. Turhan usein etsimme ykseyttä toisista, vaikka jokainen meistä voi täydentää vain itse itsensä.

Sinä olit pieni riitasointu minun elämäni melodiassa. Saattoi se olla niinkin, että olit ainut oikein soitettu ja puhtaasti soiva sävel siinä riitasointujen viidakossa, johon minun nuottikorvani vain oli tottunut.

Jos olisin nalle Puh, minun ei tarvitsisi miettiä sinua lainkaan, koska pääni sisällä olisi vain sahajauhoa. Mikäli hymyilisit minulle, voisin päätellä ”Tuo varmaan pitää minusta, kuten minäkin pidän hunajasta” ja kävellä ohitsesi unohtaen sinut, ellei joku vaihtaisi sinua purkilliseen hunajaa. Sitten kävelisin takaisin luoksesi ja pyytäisin sinua tekemään minulle tämän palveluksen.

En haluaisi vaihtaa yhtään elettyä päivää toiseksi. En yhtään hetkeä muuttaa. Vaikka joskus elämä tuntuukin kurjalle ja epäreilulle, niin tänään tiedän kaiken olleen sen arvoista.

Kunpa vain olisin jo vanha, niin saisin jäädä tähän olotilaan. Koska en ole, joudun kokemaan vielä monta samanlaista epäonnistumista, alamäkeä ja pohjanoteerausta, jotta taas voin kivuta ylös yhä uudestaan ja uudestaan, kokeakseni itseni vahvaksi jälleen.

Jos maailma olisi tasa-arvoinen, pitäisivät miehet sukkahousuja, minihameita ja piikkikorkokenkiä. Koska ei ole, on naisten pakko kärsiä niistä. Feministit eivät ole vieläkään saaneet mitään näkyvää aikaiseksi.

Elämä on aina ollut jotenkin omituinen saippuaooppera. Ihmiset eivät puhu tuntemilleen ihmisille ja kieltävät tuntemasta itselleen tuttuja ihmisiä. Samalla ne puhuvat tuntemattomille ja väittävät tuntevansa ihmisiä, joita eivät ole koskaan edes tavanneet.

Voiko ketään toista tuntea, ellei ole opetellut tutustumaan edes itseensä?

Jos olisin saanut sinut arpajaisvoittona, olisin laittanut sinut kaappiin ja odottanut seuraavia arpajaisia, joihin olisin lahjoittanut sinut uutena voittona.

Hiljaisuudessa voi kuulla paljon ääniä.

Anteeksianto on tärkein ominaisuus, joka erottaa ihmiset muista eläimistä.

Ole ensin armollinen itsellesi ja yritä vasta sitten olla sitä toisille.

Vapaus. Mitä se ihmiselle merkitsee, olemisen, ajattelemisen, elämisen, hyvinvoinnin vapautta. Vapautta valita ja jättää valitsematta, vapautta olla oma itsensä riippumatta toisista ihmisistä ja heidän mielipiteistään.

Minä olin sinusta riippuvainen, kuten kala on riippuvainen vedestä, kuten lintu on riippuvainen vapaudesta, kuten maapallo on riippuvainen auringosta. Nyt olen vapaa riippuvuudestani. Jäljelle jää vain vapaus. Vapaus pitää sinusta tai olla pitämättä.

Elämän esikoulussa opin olemaan varovainen toisten ihmisten suhteen. Elämän oppikoulussa opin olemaan varovainen vain itseni suhteen.

Mitä kummaa on rakkaus? Ei se ainakaan ole sitä, että luulee kuolevansa, jos ei saa nähdä ihmistä, jota luulee rakastavansa. Se ei ole sitä, että ikävä salpaa hengityksen ja jokainen solu itkee kyyneleitä, kun on erossa rakkaasta ihmisestä. Se ei ole sitä, että tuntee kyljessään puukoniskuna jokaisen lausumattoman lauseen, jonka rakas jättää sinulle lausumatta. Mitä se sitten on? Ehkei sitä ole olemassakaan. Ehkä me teemme sen itse itsellemme, kun emme uskalla olla itsemme kanssa kaksin?

Huolia on aina se määrä, mitä me itse itsellemme teemme. Vihollisia on aina se määrä, mitä itse mielessämme tuomitsemme. Hyviä asioita tapahtuu aina sen verran, mitä jokainen meistä uskaltaa ottaa vastaan.

Mitään ei voi tehdä väkisin. Asioita tapahtuu vain jos on tapahtuakseen.

Elämässä voi oppia paljon vain elämällä sitä. Mitään ei opi, jos jättää sen elämättä.

Oikeastaan ei ole olemassa oikeaa tai väärää. On vain omaksi parhaaksi tapahtuvia asioita.

Mikään ei ole niin turvallista, kuin maata omassa keskuksessa ja kuunnella omaa sisintään.

Kummallista, kuinka itsekkäänä pidetään sitä, jos joku sanoo, etten tarvitse ketään muita, vaikka juuri siitä koko elämässä pohjimmiltaan on kyse. Riippuvuus toisista tekee jokaisen tavallaan sairaaksi. Kun uskaltaa olla itsensä kanssa ja tarvitsematta ketään, löytää itsestään itselleen korvaamattoman ystävän.

Jokainen meistä syntyy yksin ja kuolee yksin. Ensin me opettelemme tarvitsemaan toisia, vain lopulta oppiaksemme jälleen selviytymään yksin.

Vaikka olen yksin, en ole yksinäinen. Minulla on paljon asioita joita en edes haluaisi jakaa kenenkään muun kanssa. Sellainen kuitenkin vain monimutkaistaisi asioita. Sen jälkeen ne asiat eivät enää olisi vain minun, vaan jonkun toisen kanssa yhteisiä.

Yksin voi olla myös kaksin, mutta kaksin ei kenenkään ole hyvä olla yksin.

Kiitos on ehkä väärä sana, sillä eihän ketään voi kiittää mistään, mitä joku on jättänyt tekemättä.

Elämä muodostuu prosesseista. Jokaisen prosessin tarkoituksena on kasvaa ja kasvattaa, itse itseämme, toinen toisiamme. Kun yksi prosessi on valmis, saamme hetken hengähdystauon, kunnes taas alkaa joku uusi prosessi, josta emme koskaan etukäteen saa tietää.

Elämän mielekkyys asuu sen ennalta arvaamattomuudessa.

Elämällä on monta ulottuvuutta. Usein me tavoitamme niistä vain yhden tai kaksi. Silti jos pysähtyy huomaamaan, niitä on läsnä jatkuvasti lukuisia määriä.

Menneeseen ei voi palata, tulevasta ei tiedä. Ainut varma asia on nyt hetki.

Jos minua ei enää huomenna olisi, jäisin taatusti kummittelemaan vielä pitkäksi aikaa. Niin paljon olen jättänyt jälkeeni selvittämättömiä asioita.

Usein pelkomme ovat vain heijastusta omista heikoista kohdistamme. Asiat joita eniten pelkäämme toteutuvat taatusti, koska luomme itse oman todellisuutemme.

Mikäli alkoholi keksittäisi tänään, sitä ei laskettaisi markkinoille, koska se todettaisi myrkylliseksi. Mikäli maailma luotaisi tänään, jättäisi ihmisen samasta syystä luomatta.

Halaaminen pitäisi kohdatessa säätää laissa pakolliseksi. Sillä keinoin maailmassa tehtäisi varmasti paljon vähemmän itsemurhia.

Omien varjopuolien hyväksyminen ei koskaan ole kovin helppoa. Useat meistä pakenevat niiden olemassa oloa koko ikänsä ja leikkivät olevansa parempia ihmisiä, kuin kukaan kykenee olemaan.

Jos minä teen joskus virheen, tunnustan sen välittömästi. Enhän muuten voi ikinä korjata virhettäni ja silloin tietäisin olevani epätäydellinen.

Jokainen meistä on juuri niin vahva, millaiseksi itse itsensä kokee.

Koskaan ei pidä sotkea unelmia ja todellisuutta keskenään. Unelmista voi kuitenkin onneksi tehdä totta.

Laiskaa ihmistä ei ole, on vain mukavuuden haluisia, niitä jotka tahtovat päästä helpommalla.

Elämä on jatkuvaa työstämistä. Työstämisestä ei ikinä tule valmista.

Anna minulle sekunti, niin minä vien kokonaisen tunnin. Anna minulle elämäsi, niin annan sinun olla rauhassa lopun ikääsi.

Kun sinä olet hiljaa, voin minä keskittyä ajattelemaan. Jos minä olen hiljaa, silloin ajattelen.

Jos olet kuuro ja sokea, niin ainakin sinun äänesi toimii vielä.

Melkein kuka tahansa pystyisi samaan kuin sinä. Teoriatasolla.

Elämässä kivointa on elämisen yllätyksellisyys.

Jos sinua ei olisi, keksisin sinut, koska muuten elämäni olisi perin tylsää.

Minun on hyvä näin. Pakkohan se on uskoa, vaikka epäilen sitä joskus itsekin salaa.

Joskus ihan vieraista tulee tuttuja ja tutuista tulee ihan vieraita.

Mikäli elämässä olisi vain portaikko, jota pitkin kiipeämällä olisi perillä, en varmaankaan etenisi kovin korkealle, sillä pelkään korkeita paikkoja.

Ennen pelkäsin läheisyyttä ja sitä mitä muut minusta ajattelevat. Nykyisin en enää pelkää, sillä olen lakannut pelkäämästä itseäni.

Suurin voitto on se, kun voittaa itse itsensä.

Tänään en vaihtaisi elämästäni mitään, pakko siis olla tyytyväinen.

Silloin kun ei enää keksi mitään mistä valittaa on tullut elämässä siihen pisteeseen, että kaikki on todellakin hyvin.

Jos etsii vain vikoja, ei muuta löydäkään kuin niitä. Kun etsii positiivisia asioita, löytää etsimänsä.

Jos kuolisin tänään, kuolisin onnellisena.

Liiallinen pohtiminen on pahasta, kuten sekin, jos ei koskaan ajattele. Kaikkeen on löydettävä tasapaino.

Irti päästäminen ei välttämättä ole aina tuskallinen kokemus. Se voi myös olla helpottavaa.

Paras hetki on se, kun alkaa jälleen pitää itsestään.

Luulen, ettet olisi halunnut edes puhua minulle, jos olisit etukäteen tiennyt mitä kaikkea kamalaa joudut sen vuoksi kokemaan.

Kaikella on tarkoituksensa, niin myös ikäviltä tuntuvilla asioilla. Kaikesta voi oppia, niin myös kantapään kautta tulevista asioista.

Viisautta ei ole se, että katuu, eikä se, että päättää olla koskaan enää tekemättä samoin. Viisautta on se, kun tunnustaa itse toimineensa katumusta herättävällä tavalla ja tunnustaa itselleen, että voisi tehdä saman myös uudestaan.

Omien rajojen tunnistamista ei ole omien rajojen tiukentaminen. Omien rajojen tunnistamista on omien varjopuolien tiedostaminen ja hyväksyminen.

Nyt ymmärrän, mitä mummo tarkoitti, kun hän sanoi: älä tee ikinä mitään mitä myöhemmin kadut, äläkä koskaan kadu mitään mitä olet tehnyt. Lauseeseen kätkeytyi käänteinen viisaus.

Elämän tarkoitus on jokaisen ulottuvilla. Pitää vaan pysähtyä ja odottaa, että se näyttäytyy.

Usein tärkeät asiat naamioituvat meiltä ja yrittävät huiputtaa meitä harhaan. Niitä pitää osata huiputtaa takaisin, niin ne uskaltautuvat esille.

Sisällä virtaa tyyni vesi, myrskyn vaara on lannistettu. Aina tulee kuitenkin uusi tuuli, yleensä silloin, kun sitä vähiten odottaisi. Kun tämän muistaa, ei voi hukuttaa itseään.

Älä pelkää pimeää, sillä pimeä pelkää aivan yhtälailla sinun valoasi.

Jos sinä olisit päivänsäde, täytyisi minun olla menninkäinen. Hyvä että et ole., sillä minä pelkään pimeää.

Kuinka kauan minä olen tuntenut sinut. En päivääkään.

Jos sinä tunnet tuskaa ja ahdistusta, on se vain heijastusta omista peloistasi.

Viikoittainen sisäänpäin kääntyminen pitäisi tehdä ihmisille pakolliseksi.

Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Mitä vapaampia me olemme, sen enemmän meidän tulisi kantaa vastuuta kaikesta mitä me teemme. Kaikella on kääntöpuolensa.

Kukaan ei loukkaa ketään tahallaan. Jos minä koen jonkun asian loukkaavaksi, johtuu se kuitenkin aina minusta ja minun omista käsityksistäni. Epäitsekäs ihminen, joka on kasvanut isoksi, ei loukkaannu toisen ihmisen tekojen takia.

Epäitsekkyys lisääntyy iän myötä ja sitä kutsutaan viisaudeksi. Toisaalta kyse voi olla myös siitä, että vanhana ei ole enää niin suurta tarvetta puolustaa itseään, kuin nuorena, sillä silloin on jo luopunut harhakuvitelmista itseään kohtaan.

Kun tavoittelee itselleen vääriä asioita, jää moni itselleen hyvä ja oikea asia kokonaan huomaamatta.

Sitten kun minulla ei ole enää mitään, mitä purkaa itsestäni ulos, tiedän että olen vapaa kaikesta.

Kun sanani loppuvat, minulla ei ole enää mitään anteeksi pyydettävää. Silloin olen sovittanut tekoni maailmalle.

Tänään en välitä menneistä, enkä pohdi tulevaisuutta. Kuuntelen tätä hetkeä ja sen mukana tuomaa hiljaisuutta.

Kun jotkut asiat jäävät roikkumaan ilmaan, ne roikkuvat siellä ikuisesti. Se on ärsyttävää, kun tietää, että ne seuraavat sinua kaikkialle, myös tuleviin elämiin.

Tärkein asia, minkä minä tästä kaikesta opin ei olekaan se, etten tee vastaavia asioita enää uudestaan, vaan se, että seuraavalla kerralla teen asiat toisin.

Jos minä olisin viisas olisin kaukana täältä. Koska olen vain keskinkertainen, joudun olemaan juuri täällä hakemassa lisää oppia ja viisautta.

Koko elämä on lopulta asenteesta kiinni.

Minun vahvuuteni on siinä, että uskallan olla myös heikko.

Harmillista, kuinka vähän me loppujen lopuksi käytämme vaistojamme ja kuuntelemme itseämme. Mikäli tekisimme niin useammin, olisimme kaikki varmasti paljon onnellisempia.

Viisautta ei ole kieltää itseään, vaan viisautta on olla itselleen rehellinen.

Vaatii taitoa hyväksyä asiat, joita omassa elämässään tapahtuu. Vaatii kärsivällisyyttä uskoa niiden olevan vain minun parhaakseni.

Aina kun jokin asia koskee useampaa kuin yhtä ihmistä, on vaarana syntyä kaaos. Aina joku ei ole tyytyväinen lopputulokseen.

Kolme varminta tapaa epäonnistua elämässäsi ovat, kun annat peloillesi vallan, kun käännät itsellesi selän ja kun teet oletuksia, joita alat pitää faktoina.

Kuinka suuriksi jotkut asiat osaavatkaan kasvaa ihmisen pienessä päässä.

Pieni hymy voi joskus pelastaa jonkun toisen ihmisen päivän.

Elämän reiluus näkyy siinä, että jokaiselle ihmiselle on varattuna yksi onnistuminen kutakin epäonnea vastaan.

Hyvästien jättämiseen sisältyy aina se jännittävä uudelleen kohtaamisen odotus.

Loppujen lopuksi luopuminen ei itsessään ole vaikeaa. Vaikeampaa on tehdä siitä lopullista.

Jokaiseen eroon kätkeytyy jälleen tapaamisen mahdollisuus.

Tänään uskon siihen, että minäkin kasvan kokoajan isommaksi.

Juuri nyt kaikki lauseeni muuttuvat tyhjiksi. Minulla ei ole enää mitään sanottavaa. Parempi siis sulkea sanojen arkku, sillä väkisin ei mitään saa aikaiseksi, paitsi vahinkoa.

Odotus on ihmeellinen asia. Yleensä sitä pidetään ikävänä ja negatiivisena kokemuksena. Minun elämästäni se tekee jännittävää.

Elämä on seikkailu, jonka sankaritar olen minä.

Jos saan itse valita synnynkö uudelleen naiseksi vai mieheksi, haluan jatkaa naisena, sillä naisena voi olla halutessaan hieman turhamainen, tai leikkiä tyhmempää kuin on. Naisena voi itkeä julkisilla paikoilla, jos on paha mieli ja aina joku muu avaa sinulle oven tai kantaa sinun laukkusi, koska näytät heiveröiseltä. Naiselle annetaan monta sellaista asiaa anteeksi, mitä miehiltä ei voida hyväksyä.

Olla nainen naiseuden vuoksi on paljon mukavampaa, kuin olla nainen, joka olisi halunnut syntyä mieheksi.

Naisen ja miehen suurin ero ei ole sukupuolielimissä, vaan elämänasenteessa.

Naiseus keskellä miesten hallitsemaa maailmaa on haaste kelle tahansa. Silti naiseus miesten maailmassa on etuoikeus.

Hanna-Kaisa :)

About these ads

13 responses to this post.

  1. Posted by arto hautala on heinäkuu 8, 2008 at 5:18 pm

    rakkahin Hanna-Kaisa,
    olet koonnut tuohon naiiveja fraaseja mutta mylös paljon viisautta…

    poimin tohon pari parasta I think:

    Älä pelkää pimeää, sillä pimeä pelkää aivan yhtälailla sinun valoasi.

    Halaaminen pitäisi kohdatessa säätää laissa pakolliseksi. Sillä keinoin maailmassa tehtäisi varmasti paljon vähemmän itsemurhia.

    -arto-

    Vastaa

  2. Kiitos parahin Arto kommentistasi! :)
    Nämä naiivit fraasit ovat lähtöisin minun päästäni, tai no, sielustani ja sydämestäni, mutta taidan itsekin olla pikkuisen naiivi ja se oikeastaan tekeekin elämästä paljon ”pehmeämpää” ja ”kiltimpää” tässä kovassa ja joskus aika kylmässäkin maailmassa, jossa kaiken päämääränä on kuitenkin vain selviytyä ja suoriutua. Noita vanhoja mietelauseita on kyllä itsekin joskus kiva pysähtyä lukemaan, sillä olen aloittanut näiden rustaamisen jo murrosiässä, mikä varmasti heijastuu osassa tekstejäni aika hienosti läpi. Itseasiassa silloin kirjoittelin nykyistä paljon enemmän, kun oli aikaa pohtia ja ihmetellä maailman/ elämän kulkua…

    Mukavaa kesää sinulle! :)

    Hanna-Kaisa

    Vastaa

  3. Posted by antti on syyskuu 24, 2008 at 3:17 pm

    tässä elämän viisaus tiivistettynä: ”kaks kertaa mä voisin sua tönästä kerran perseesee toisen kerran itä-mereen”

    Vastaa

  4. hmm… elämänviisautensa kullakin!
    Valitettavasti en pidä erityisemmin kummastakaan, en anaaliseksistä, enkä merestä, jos meressä pitää itse olla…

    Hanna-Kaisa

    Vastaa

  5. Posted by Peikko on elokuu 21, 2009 at 8:39 pm

    Mahtavia elämänviisauksia! Niitä aina kaivataan, varsinkin jos tuntuu, että on tehnyt virheen ja etsii itseään uudelleen :) Kiitos näistä! :)

    Vastaa

  6. Posted by Miu on syyskuu 10, 2009 at 10:59 am

    Kauniita säkeitä! Ihania ajatuksia!

    Vastaa

  7. Kiitos mahtavista mietelauseista. Ne sopivat minun sielunmaailmaani. Siunausta elämääsi.

    Vastaa

  8. Posted by Laura on tammikuu 13, 2010 at 10:41 pm

    Nää kaikki on mulle todella osuvia! Kiitoksia että olet jaksanut koota ne kaikki tähän. Tästä onkin hyvä poimia ;)! kiitoksia!!

    Vastaa

  9. Ole hyvä vaan! Lisääkin on tulossa…

    Hanna-Kaisa

    Vastaa

  10. Posted by Mikael on helmikuu 15, 2010 at 5:59 am

    ”Jos maailma olisi tasa-arvoinen, pitäisivät miehet sukkahousuja, minihameita ja piikkikorkokenkiä. Koska ei ole, on naisten pakko kärsiä niistä. Feministit eivät ole vieläkään saaneet mitään näkyvää aikaiseksi.”

    Maailma on tullut tasa arvoisemmaksi, miehet pitävät sukkahousuja, minihameita ja piikkikorkokenkiä.
    Naiset eivät olekkaan kasvaneet sitä käsittämään, minkä nautinnon miehet omistavat.

    Vastaa

  11. Posted by Hanna-Kaisa on toukokuu 26, 2010 at 9:18 pm

    Minusta tuo on hauska, kirjoitin sen kun olin 17-vuotias. Maailma on siitä muuttunut. :)

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: