Romanien asemasta

Olen useampaan otteeseen lukenut Hesarista kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielipiteitä siitä, että Helsingin kaupungin tulisi kieltää kerjääminen. Myös sisäasianministeriö on päättänyt selvittää voidaanko kerjääminen kieltää.Laillisia edellytyksiähän kerjäämisen kieltämiselle ei ole tätä nykyä olemassakaan ja minun mielestäni kerjääminen ei ole edes asia joka tässä kohtaa tulisi ratkaista, vaan kerjääminen on lieveilmiö jollekin suuremmalle ongelmalle.

Kuuntelin Etelä-Karjalan radiosta viime viikolla ohjelmaa, jossa kerrottiin että Kansantutkimuslaitos on alkanut taltioida Suomen romaanien historiaa sota-ajoilta tähän päivään. Ohjelmassa kerrottiin, että sota-ajan tarinamme ja historian kirjoituksemme ovat puutteellisia siltä osin, että romaanien kohtaloista niissä kerrotaan valitettavan vähän, jos ollenkaan. Siitäkin huolimatta, että Sortavalassa tiedetään olleen suomalaisen romaaniväestön keskittymä ja suomalaista romaaniväestöä arvostettiin sillä alueella yhtä lailla kuin valtaväestöäkin. Ohjelmassa puututtiin romanivaikuttaja Armas Lindhin tekemästä omaelämänkertateoksesta ja viitattiin siihen, että se on ainutkertainen historian tulkinta siitä, millainen on ollut Suomen romanien kohtalo sodan aikana ja sen jälkeen. Ohjelmassa viitattiin siihen, että Armas Lindh oli kotoisin Sortavalasta, joutui sotalapsena lastenkotiin, kuinka häntä siellä kohdeltiin ja kuvattiin hänen vaiheitaan helsinkiläisessä lastenkodissa. Täysi-ikäistymisensä jälkeen Armas Lindh lähti Ruotsiin ja joutui kohtaamaan siellä Ruotsin valtion ennakkoluulot ja asenteet nimenomaan suomalaisia romaaneja kohtaan ja nousi kuitenkin merkittäväksi romanivaikuttajaksi Ruotsin puolella.

Ohjelmassa kuvattiin Ruotsin valtion asennetta. Se ei paljoa poikennut 1960-70-luvuilla Suomen nykyisistä asenteista. Ruotsin valtio noudatti tiukkaa asennetta Suomesta muuttaneita romaneja kohtaan ja esitti useampaan otteeseen Suomen valtiolle, että voisitte pitää edes ne romaninne omassa maassanne. Sosiaaliturvaa ei ollut, usein ei edes asuntoja, saati että työpaikkoja tai koulutusta olisi pyritty järjestämään. Tilanne oli tietysti ihmisoikeuksien näkökulmasta perin outo, koska Pohjoismaissa elettiin vapaan liikkuvuuden aikaa.

Noh, nyt me elämme koko Euroopan tasolla vapaan liikkuvuuden aikaa. Silti kaikki EU-kansalaiset eivät tunnu olevan tasavertaisia toisiinsa nähden. Suomella ja etenkin Helsingillä näyttää olevan hyvin vanhan kannan ruotsalainen asenne suhteessa romanialaisiin romaaneihin, EU-kansalaisiin. Heidän olematon asemansa kotimaassa kaiketi tunnustetaan koko EU:n alueella, mutta he eivät silti ole tervetulleita mihinkään muuhun maahan. Jopa EU:n ulkopuolelta tuleva turvapaikanhakija on Suomessa paremmassa asemassa kun Romanian romani, joka kuitenkin on EU-kansalainen. Minusta tässä asenteessa on jotain perin outoa ja perin epäinhimillistä.

Eikö EU-kansalaisten tulisi olla tasavertaisessa asemassa kaikkialla EU:n sisällä? Jos Romania jättää romaninsa heitteille, on kohtelu tietysti tietyssä mielessä tasavertaista, että me muut EU maat otamme romanialaisista mallia ja kohtelemme romaniväestöä yhtä huonosti, kun omassa maassakin. Itse kuitenkin näen tasavertaisen kohtelun hieman toisella lailla.

OK, kerjääminen ei ole kivaa katseltavaa. Myönnän, että se ahdistaa itseänikin, mutta luulevatko päättäjämme todella, että kerjääminen saadaan loppumaan kerjääminen kieltämällä? Ehkä se saadaan loppumaan täällä, mutta näiden ihmisten elämää ja ihmisarvoa emme sillä saa parannettua pätkän vertaa. Puuttumalla oireeseen ongelman sijaan ajamme nämä ihmiset vain eteenpäin, johonkin muuhun maahan, jossa kerjäämistä ei ole vielä keksitty kieltää. Onko se mielestänne osoitusta inhimillisestä kohtelusta ja lähimmäisen rakkaudesta, kysynpähän vaan. Minusta se ei ole sitä. Eikä se suinkaan ole sitä, että kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus yhtä hyvään elämään keskenään. Korkeintaan se on sitä, että EU hyväksyy sen, että vähemmistöjen huono kohtelu on yhtä sallittua kaikkialla EU:n siällä. Synny romaniksi, kuole romanina, ihmisarvosi on vähäisempi kun muiden. Onko se ihan oikeasti oikein? – EI OLE!

Hanna-Kaisa

2 responses to this post.

  1. Hyvä teksti ja olen samaa mieltä. Täällä Pohjanmaalla on ihmetelty, että muuten pellavapäisen kansan keskuudessa syntyy aina ajoittain todella tummia lapsia. Historioitsija Heikki Ylikangas osoitti suht. vakuuttavasti, että kyseessä on 1500-luvulla Pohjanmaalle pakkoasutettujen romanien verenperintö. Tämä äärimmäisen kiusallinen fakta on vaiettu totaalisesti… pohjalaisetko muka mustalaisten jälkeläisiä???

    Kerjäämisen kieltämisestä samaa mieltä – kyseessä on oireen hoito sairauden sijasta. Kerjäläinen ei ole kivaa katseltavaa mutta eihän kurjuuden pidä ollakaan. Kun ajattelen sitä tuntikausien kyyköttämistä routaisella asvaltilla niin en keksi parempaakaan sanaa kuin kurjuus.

    Vastaa

  2. Posted by Hanna-Kaisa Lähde on toukokuu 8, 2010 at 10:45 am

    Tuossa radio-ohjelmassa kerrottiin myös siitä, että aika iso osa Sortavalan romaneista sijoittui myös Pohjanmaalle evakkoina. Jos ei kantaväestön evakkojen kohtelu ollut muiden suomalaisten taholta aina kovin ruusuita, niin romaneja kohdeltiin kuin ruttosairaita. On äärimmäisen tärkeää, että viimeistään tässä vaiheessa romanien historia maassamme kerätään kirjoihin ja kansiin. Luulen että meillä kaikilla on paljon opittavaa siitä, kuinka olemme suomalaiskansana itse kohdelleet omia vähemmistöjämme, kuten romaneja ja saamelaisia. Ohjelmassa kuvattiin Sortavalaa suomalaisten romaanien tyyssijaksi. Romanit tekivät töitä, kävivät kauppaa ja heillä oli yhtäläinen asema kantaväestöön nähden. Luulen että sota-aika on dramaattisesti vaikuttanut Suomen romaniväestön kehitykseen ja historiaan, emmekä edes ymmärrä miten isosta asiasta on kyse. Siksi on tärkeää, että tarinat kerätään talteen.
    Olisi myös tärkeää, että tässä Romanian romanikysymyksessä emme toistaisi samoja virheitä ja toimintamalleja, joiden kohteeksi omat romanimme evakkoina eri puolilla Suomea ja myöhemmin naapurivaltiossamme Ruotsissa joutuivat. Oireen sijasta tulisi pureutua itse ongelmaan. Ongelma on Romanian sisäinen ihmisoikeustilanne. EU:n tulisi ottaa asiasta suurempi vastuu.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: