Sijaishuollon painopisteen on muututtava!

Eduskunnassa on edennyt valiokuntakäsittelyyn lakiesitys eräiden lastensuojelulain pykälien muuttamisesta ja tarkentamisesta.

Oheinen esitys löytyy ao. linkistä:

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+331/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Esityksessä sanotaan muun muassa seuraavaa:

”Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee myös kiinnittää erityistä huomiota hoidon jatkuvuuteen. Lapsella tulee olla mahdollisuus huostaanotosta huolimatta pysyviin ihmissuhteisiin ja kasvuympäristöön. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, ottaen huomioon huostaanottoon johtaneet syyt ja perusteet, ettei lapsen sisaruksia erotettaisi toisistaan. Lähtökohtaisesti sijaishuoltopaikkaa valittaessa tulisi siis sisarukset sijoittaa samaan laitokseen tai perheeseen. Erityiset syyt ja kunkin lapsen edellyttämän hoidon ja huollon tarve voivat aiheuttaa myös sen, että sisarukset sijoitetaan eri sijaishuoltopaikkoihin. Tällöinkin on huolehdittava siitä, että sijaishuoltopaikkaa valittaessa lapsella on tosiasiallinen mahdollisuus pitää yhteyttä ja tavata hänelle läheisiä ihmisiä, kuten sisaruksia, vanhempia, sukulaisia tai muita hänelle tärkeitä ihmisiä.”

Mielestäni tässä kohtaa olisi syytä ottaa keskusteluun se, miten uusimman lastensuojelulain kohdalla ollaan kyetty siirtämään ajatusmallia laitoshoidon ja vierashoidon sijasta siihen suuntaan, että lapsen sijoituspaikkana olisi ensisijaisesti isovanhemmat, sukulaiset ja muut lapselle ennestään läheiset ja turvalliset aikuiset. Uusimmassa lastensuojelulaissa velvoitettiin kartoittamaan lapsen läheisverkosto, mutta en osaa sanoa kuinka hyvin tämä on käytännössä toteutunut. Uskon että tässä on kuntakohtaisia eroja.

Meillä on useampaan otteeseen kiinnitetty huomiota Suomen ja Ruotsin järjestelmän eroihin. Keskeisimpinä eroina koettiin nimenomaan se, että Ruotsissa lapsia sijoitetaan suvun ja lähiomaisten ulkopuolelle huomattavasti vähemmän kuin meillä. Tästä johtui myös valtava ero Suomen ja Ruotsin lastensuojelun kustannuksissa.

En tiedä millainen lastensuojelulaki Ruotsissa on ja millaisia tukia yhteiskunta tarjoaa kriisiytyvän perheen läheisille niissä tilanteissa, joissa lapset tarvitsevat apua. Minusta tämä olisi hyvä selvittää.  Tästä tulisi lapsen edun nimissä siirtyä inhimillisempään toimintaan, jossa lapsen omaiset otetaan todellisuudessa täysivertaisina mukaan, kun lapsen sijaishuollosta päätetään. Tässä ei saisi olla kuntakohtaisia eroja.

Meidän on päästävä eroon sosiaalidemokraattisesta ajattelutavasta jonka pääviestinä on se, ettei meillä tarvita omaisia, koska meillä on viranomaisia.

 

Hanna-Kaisa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: