Enpä ole lähes vuoteen innostunut kirjoittamaan yhtään artikkelia omaan blogiini. Tämä on kenties johtunut laiskuudesta, siitä, että hukkasin salasanani tietokoneeni mentyä rikki ja siitä ettei minulla ole ollut tarpeeksi suurta intohimoa jonka avulla olisin viitsinyt lähteä vaihtamaan salasanaa uuteen. Tästä voi syyttää mukavuudenhalua, viimekesäistä ja syksyistä keittiöremonttia, joka vei kaiken aikani ja rahani, tai syöpää, jonka sairastin viime syksyn aikana. Oli niin tai näin, tekosyitä on aina hyvä löytää ja listata, kun oma luovuus on ollut alavireistä.
Luin eilen Maikkarin nettisivuilta uutisen, että Rikosseuraamusvirasto esittää Haminan avovankilan lakkauttamista. Olen seurannut Rikosseuraamusviraston aikeita lakkauttaa seuraavia vankiloita 8.2 2012 lähtien, jolloin rikosseuraamusviraston virallinen tiedote sopeuttamisohjelmasta julkaistiin, mikä hienosti jäi kuntauudistuskartan ja varuskuntien lakkautusuutisen jalkoihin. Tuolloin uutisoitiin vain, että Rikosseuraamusvirasto aikoo lakkauttaa lisää vankiloita. Hälyytyskelloni alkoivat soida kun siinä oli mainittu Itä- ja Pohjois-Suomi. En heti arvannut, että lakkautus voisi koskea myös Haminan vankilaa. Haminahan on ainoa osa, joka Konnunsuon pitkästä ja tuskallisesta alasajoprosessista jäi vielä henkiin. Konnunsuon vankilan alasajo kesti tammikuusta 2009 aina viime vuoden loppuun asti. Viimeinen vanki jätti Konnunsuon toukokuussa 2011. Konnunsuon kaikkiaan yli seitsemästäkymmenestä virasta kymmenkunta siirrettiin nimenomaan Haminan silloiseen työsiirtolaan, nykyiseen vankilaan sitä mukaa, kun Haminan päästä vanhoja virkailijoita eläköityi. Nyt nämä samat ihmiset ovat uudelleen siinä tilanteessa, että työnantaja on vetämässä mattoa heidän jalkojensa alta. Rikosseuraamusvirasto aikoo viedä heiltä työpaikan uudelleen.
Minun mielestäni tällainan toiminta on aivan kestämätöntä henkilöstöpolitiikkaa. Vaikka Haminan avovankilassa vankipaikkoja ei ole kuin 32 ja virkoja laitoksessa on vain 19, tulee muistaa, että nämä kaikki ovat alunperin olleet Konnunsuon vankilan virkoja, joista 19 säilytettiin päätalon alasajon yhteydessä ja 10 niistä siirrettiin Koonnunsuolta vartavasten Haminaan. Nämä ihmiset virkojensa takana ovat uudelleen järjestelleet elämänsä luottaen siihen, että uusi työpaikka on pysyvä, tai ainakin säilyy niiden virkavuosien yli, joita näillä virkailijoilla on jäljellä. Yksikään heistä ei olisi arvannut, että työpaikkaa ollaan viemässä tai siirtämässä heti seuraavan vuoden alussa, kun Konnunsuon alasajoprosessi saatiin viimein päätökseen. Viimeisimmät työntekijät ovat siirtyneet Konnunsuolta Haminaan vasta viime syksynä.
Rikosseuraamuslaitos perustelee omaa esitystään lakkauttaa Haminan vankila vankeinhoidon sopeuttamistarpeella, joka on yli 15 miljoonaa Euroa vuosien 2013- 2016 aikana. Haminan vankilan lakkauttamisella saataisiin aikaiseksi 1,5- 2 miljoonan Euron säästöt.Tämä säästötavoite kuulostaakin ihan järkeen käyvältä. Talousjohtamisen kannalta tämä aikuttaa jopa viisaalta ratkaisulta. En silti missään olosuhteissa pysty pitämään tällaista ratkaisua hyvän ja eettisen henkilöstöjohtamisen malliesimerkkinä. Tässä kohtaa työnantajaosapuoli lyö samoja työntekijöitä toisen kerran peräjälkeen vyönalle ja lujaa. On aivan oikein, että Vankilavirkailijoiden liitto on puuttunut tähän toimintatapaan. Minusta tähän kuuluukin puuttua.
Palataanpa sitten vielä vankeuslain sisältöihin ja aluepolitiikkaan. Vankeuslain hengen mukaan vangilla olisi oikeus lusia tuomionsa mahdollisimman lähellä omaa kotipaikkaansa. Kaakkois-Suomalaisilla vangeilla ei ole tähän ollut oikeutta enää tasapuolisesti sitten Konnunsuon vankilan alasajon. Konnunsuo oli koko Kaakkois-Suomen ainoa suljettu vankila, nyt Kaakois-Suomesta ollaan viemässä myös ainoa avovankila. Jos Haminan avovankila ajetaan alas vuoden 2012 loppuun mennessä, vuodesta 2013 lähtien Kaakkois-Suomessa ei ole ainoatakaan vankilaa. Olisiko syytä siis samassa yhteydessä jälleen kerran päivittää vuonna 2007 uusittu vankeuslakikin? Aluepoliittisesti tämä on tietyisti hyvin kestämätön tilanne. Tähän toivoisin erityisesti kaikkien Kymen vaalipiirin kansanedustajien reagoivan tavalla tai toisella.
Hanna-Kaisa
Pieni kävelevä lakikirja 