MIE:

KUKA ON HANNA-KAISA LÄHDE?

Olen 38-vuotias imatralainen nainen joka käy reissuhommissa Joensuussa nuorisotoimen KOHTAAMO- hankkeessa. Olen myös äiti. Minulla on kaksi lasta. Poika on täysi-ikäinen ja tyttö on kymmenen.

TYÖHISTORIA JA KOULUTUS

Olen siis töissä Joensuun kaupungilla projektipäällikkönä nuorisotyön KOHTAAMO- hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luoda ja mallintaa uusia verkko- ja medianuorisotyön menetelmiä. Projekti alkoi 2012 voden alussa ja päättyy 2013 vuoden lopussa.

Aiemmin toimin mm. Helsingin kaupungin etsivän nuorisotyön Katuluotsin esimiehenä. Katuluotsi oli nuorisoasiainkeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistä toimintaa, jonka tavoittena on kohdata syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria Helsingin ydinkeskustassa ja IRC-galleriassa ja ohjata heitä myös palveluiden piiriin. Katuluotsin toiminta lakkautettiin syksyllä 2009 tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Olin vuoden 2009  virkavapaalla ja töissä Parikkalassa, alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön vastaavana ohjaajana.

Syksyn 2010 olin töissä Imatran kaupungin nuorisopalveluissa Kerhotalo Koskiksella ja Mansikkalan yläasteella. Tämä poiki tälle keväälle lehtorin sijaisuuksia yläkoulussa ja projektisihteerin työn Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkussa.

 

Koulutukseltani olen kulttuurituottaja AMK, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, sekä päihdehuollon työntekijä. Työstän maisteritutkintoa Itä-Suomen yliopiston  yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Pääaineenani on yhteiskuntapolitiikka ja sivuaineena luen sosiologiaa.

Töissä olen ollut edellä mainittujen lisäksi Konnunsuon vankilassa, Kriminaalihuollon tukisäätiöllä, Kirkkonummen kunnalla, Jyväskylän kaupungilla ja Etelä-Saimaan 4 H-yhdistyksellä.

MISTÄ MIE TULIN?

Kotoisin olen Etelä-Karjalasta, Lappeenrannan Joutsenosta ja tarkemmin Konnunsuolta ja Ravattilasta. Olen siis alapitäjien tyttöjä.  Puhun iloista karjalan murretta ja olen hyvin ylpeä sekä murteestani, että eteläkarjalaisuudestani.

Synnyin v. 1974 tärkkelysperunan viljelyn ja emakkosikalan keskelle aitoon maalaistaloon, jota asutti kolme sukupolvea: pappa, mummo, äiti, isä, kaksi setää, täti ja minä. Possujen lisäksi meillä oli lampaita, kissoja, hevosia ja koira. Perheellemme yhteiskunnallinen vaikuttaminen, raviurheilu, mukaan lukien hevosvalmennus ja yhteisvastuu olivat tärkeitä asioita. Ehkä siksi vielä tänä päivänäkin koko suku mielellään kokoontuu ”Mikkolan tilalle” Joutsenoon viettämään yhteistä aikaa keskenään. Myös omat lapseni, kuten itsekin aikoinani, ovat saaneet nauttia isovanhemmuudesta lähes kyllästymiseensä asti, varsinkin kun oma äitini vierailee luonamme erityisen aktiivisesti, kuuluen lähes ”kalustoon”. Isäni teki ammattiuransa Konnunsuon vankilassa vankeinhoitajana ja äitini oli yksityisyrittäjä. Peruskouluni aloitin Konnunsuon ala-asteella, jonne muutimme hieman ennen kouluni alkamista. Vanhempieni erottua vuonna 1982 jäin isäni kanssa asumaan Konnunsuon vankila-alueelle, jossa vietin koko peruskouluikäni.

POLITIIKKA:

Vihreä politiikka on intohimoisin harrastukseni. Olen kuulunut puolueeseen v. 2000 lähtien. Tuolloin asuin Jyväskylässä. Olen ollut kahdesti ehdolla Eduskuntaan Kymen vaalipiiristä, istunut kaksi kautta Vihreän liiton valtuuskunnassa ollen mukana tekemässä vihreää kulttuuripolitiikkaa, tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja kriminaalipolitiikkaa. Olin myös Joutsenon kaupunginvaltuutettu kesäkuuhun 2007 asti.

Toimin vuoden 2008 Helsingin vihreät naiset ry:n puheenjohtajana ja Länsi-Helsingin vihreät ry:n hallituksessa, sekä tiedottajana. Lisäksi olin Helsingin Käräjäoikeuden lautamies toimikaudella 2008 ja toimin Vihreän liiton oikeuspoliittisen työryhmän sihteerinä. Muutettuani Parikkalaan liityin Imatran seudun Vihreät ry:n jäseneksi ja minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi 5.3.2009. Toimin edelleen Imatran seudun Vihreät ry:n puheenjohtajana sekä Vihreän liiton oikesupoliittisen työryhmän sihteerinä. Minut valittiin valtakunnallisen Vihreä Miesliike ry:n ensimmäiseksi naisjäseneksi hallitukseen vuoden 2010 alusta, jonka toisena varapuheenjohtajana toimin yhden kauden. Olen edellee Vihreä Miesliike ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi toimin Vihreän liiton puoluehallituksessa.

MUUT HARRASTUKSET JA MIELENKIINNON KOHTEET:

Politiikan lisäksi harrastan karaokelaulua, kirjoitan runoja ja aforismeja ja olen kiinnostunut mm. ihmisten elämänkerroista,  paikallishistoriasta, valtion arkkitehtuurista, vaihtoehtoisista hoitomuodoista, kulttuuriperinteistä ja astrologiasta sekä numerologiasta.

MIKSI POLITIIKKAAN?

Vihreän politiikan tekoon olen varmasti saanut aihiot jo kotonani vallinneesta poliittisesta vaikuttamisesta. Pappani oli paikallinen Keskustalainen vaikuttaja, Suomen Hippoksen perustajajäsen ja toimi Osuuspankin johtokunnan puheenjohtajana. Mummoni puolestaan oli Keskustanaisten perustajajäsen, perusti sivistystoimen ja kunnan kirjaston kanssa sivulainausaseman kotikylälleni ja toimi pitkään alakoulun johtokunnassa. Tätini puolestaan oli perustamassa Vihreää liikettä 80-luvulla, setäni on viheraktiivi Pirkanmaalla ja serkkuni oli tekemässä Martti Ahtisaaresta presidenttiä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen siis kulkee tavallaan Lähteiden veressä. Tiikeri ei pääse raidoistaan? 🙂

Toisaalta myös kriittinen ja keskusteleva vuorovaikutus vankeinhoitajaisäni kanssa, vankilamiljöö kasvuympäristönä ja oma myöhempi koulutukseni, sekä ammattisuuntautuneisuuteni ovat vaikuttaneet siihen, että itse koen olevani voimakkaasti nimenomaan sosiaalipoliitikko. Ymmärrän marginaaleja ja viihdyn marginaalien parissa. Ihmekö tuo, jos oma kasvuympäristöni oli tavallaan kokonaisuudessaan yksi yhteiskunnan marginaali. Itselleni tärkeistä arvoja ovat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen tasavertaisuus.

Tavallaan blogi on sekä yhteiskunnallisten ajatusteni välittämiskanava, mutta myös vertaiskanava muille naisille ja miehille, yhteiskunnallisesti ajatteleville ja niille, jotka painiskelevat omassa elämässään samojen asioiden kanssa, kuin minä omassa arkipäivässäni.

12.1.2012

Hanna-Kaisa Lähde

Advertisement