SDP, ay-liike ja arveluttava vaalimainonta

Viime vaalien jälkeen puhuttiin paljon SDP:n ja ay-liikkeen välisestä suhteesta vaalirahoituksen yhteydessä. Silloin kävi ilmi että ay-liike rahoitti Demariehdokkaita suorilla tulonsiirroilla.

Tänään hämmästyin suunnattomasti, kun vielä toistaiseksi alaikäinen poikani, joka on Puuliiton jäsen, sai postista kirjeen. Kirjeessä oli sisällä ruokolahtelaisen Suna Kymäläisen (SDP) ja imatralaisen Jukka Kärnän (SDP) vaalimainos.

Sen verran itse ay-touhuissa mukana olleena tiedän, ettei yhdistyksen jäsenrekisterejä saa luovuttaa ulkopuolisille, eikä niitä saa käyttää markkinointitarkoituksiin. Kukin ammattiliitto esittelee omassa lehdessään ja nettisivuillaan ne ehdokkaat, jotka ovat ammattiyhdistyksen jäseniä. Suna Kymäläinen, eikä Jukka Kärnä ole kumpikaan Puuliiton jäseniä.

Ihmettelenkin sitä, että kuinka tämä on mahdollista? Onko tämä nyt sitten sitä ay-liikkeen “rahatonta tukea” SDP:n ehdokkaille?  Minusta tämä valitettavasti haiskahtaa. Ei liene sattumaa, että Puuliiton jäsen saa kotiinsa juuri SDP:n ehdokkaiden mainoksen? Ilmaan jää vaan kysymys, että millä tämä sattuma on selitettävissä? Minun veikkaukseni on se, että joku Puuliiton paikallista jäsenrekisteriä hallitseva henkilö on tarkoitusperäisesti luovuttanut jäsenrekisterin näiden SDP:n ehdokkaiden käyttöön.

Hävyttömäksi asian tekee se, että SDP:n mainokset päätyvät myös niille, jotka ovat alaikäisiä.

Hanna-Kaisa

Vaadin vanhuuden ja vanhuksien suojeluun lakia!

Täällä Kymen vaalipiirissä ei ole kovinkaan paljoa päässyt vaalitenteissä pureutumaan peruspalveluiden rakenteeseen. Kysymykset ovat koskeneet talouspolitiikkaa, verotusta, viisumivapautta, pakkoruotsia ja opintotukea. Ihmisä kuitenkin kiinnostaa ne asiat, jotka ovat lähellä omaa arkea. Ihmisiä kiinnostaa se, kuinka hyvinvointi turvataan ja millaisia peruspalveluita on saatavilla.

Vaikka vanhusväestön osuus kasvaa kaiken aikaa, niin näissä vaaleissa ei ole paljoa kannettu huolta vanhusten hoidosta. Minulla on kuitenkin tähän asiaan painavat mielipiteeni. Mielestäni seuraavan hallituksen tulee ehdottomasti kirjata hallitusohjelmaansa vanhustenhuoltolaki ja tarvittavat toimenpiteet vahusten huollon turvaamiseksi.

Olen joskus pohtinut sitä, että kunnat laiminlyövät joko tahallaan tai tahtomattaan vanhustenhuoltoa. Oman vaalipiirimme alueellakin mennään useissa kunnissa minimihenkilökunnalla ja halutaan säästää laitospaikoissa sen minkä keretään. Mielestäni tämä ei ole hyvä asia. Pelkät suositukset kunnille ei taida enää riittää. Tarvitaan lastensuojelulain kaltaista vanhuudensuojelulakia.

Vanhuudensuojelulain keskeisenä tavoitteena tulee olla ihmisarvoisen elämän turvaaminen jokaiselle kansalaiselle myös elämän ehtoopuolella. Laissa tulee säästää tarvittava hoivan ja huolempidon laatu ja määrä. Tottakai ihmisten selviytymistä omassa kodissa mahdollisimman pitkään tulee tukea, mikäli ihminen itse on halukas asumaan kotonaan. Kotipalvelua ja omaishoitoa tulee entisestään kehittää asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Turvattomuutta ei kuitenkaan voida lisätä ulkoisilla paineilla, vaan jokaisen vanhuksen tulee saada laitoshoitoa silloin, kun yksin asuminen alkaa tuntua turvattomalta.

Kunnat tarvitsevat lakisääteisiä määräyksiä suosituksien sijaan. Kunnat tarvitsevat myös rahaa näiden määräyksien toteuttamiseen. Minusta on ihan oikein nostaa osinkoveroja ja pääomaverotusta inhimillisen vanhuuden kustannuksella. Kyllä jokainen meistä vanhenee, myös osinkojen ja pääomatulojen saajatkin. Ne kenellä on enemmän, voivat omalta osaltaan olla varmistamassa sitä, että kaikille turvataan onnellinen ja turvallinen vanhuus. Ovathan tämän päivän vanhukset turvanneet meille kaikille koulutuksen, neuvolapalvelut, terveyspalvelut, sosiaaliturvan ja muutenkin kattavan hyvinvoinnin. Vastavuoroisuutta tarvitaan.

Hanna-Kaisa

Nyt kannattaa äänestää Vihreitä Kymessä ja muualla!

Tuorein kyselytutkimus:

http://www.imatralainen.fi/artikkeli/47427-nelja-suurta-puoluetta-tasava…

osoittaa, että meillä on eduskuntapaikka todella lähellä täällä Kymen vaalipiirissä. Tämä antaa todella puhtia viimeisten viikkojen kampanjointiin. Meillä on mahdollisuus uusia kansanedustajapaikkamme vihdoin ja viimein. Tämä tuntuu hyvältä!

Muissa vaalipiireissä minun suositukseni saavat:

Helsinki: Outi Alanko-Kahiluoto, Johanna Sumuvuori, Pekka Haavisto

Uusimaa: Tuija Brax, Kaisa Leka, Janne Länsipuro

Varsinais-Suomi: Elina Rantanen, Ville Niinistö, Saara Ilvessalo

Pirkanmaa: Leo Lähde, Oras Tynkkynen

Oulu: Marja Lähde, Miia Hirvikangas

Häme: Aleksi Mäntylä, Kirsi Ojansuu

Etelä-Savo: Heli Järvinen

Pohjois-Savo: Hetty Rytsy

Satakunta: Maria Fagerlund, Anne Liinamaa

Pohjois-Karjala: Krista Mikkonen

Vaasa: Outi Pantsar

Keski-Suomi: Nico Holmberg, Tuija Mäkinen, Jouni Vauhkonen

Lappi: Liisa Virtanen, Tuula Sykkö

Kymessä: http://www.vihreat.fi/vaalit2011/ehdokaslista/720

Listastani huolimatta kaikki Vihreät ehdokkaat ympäri maan ovat äänesi arvoisia! 🙂

 

Hanna-Kaisa

Demarit haluavat rajoittaa oikeuksiani maanomistajana

Täällä Kymen vaalipiirissä on keskusteltu paljon venäläisten maanostosta. Se on noussut myös yhdeksi vaaliteemaksi. Osa paikallisista Demareista on ottanut aiheen suorastaan ykkösteemakseen. Minua tällainen ajattelutapa kummastuttaa.

Vastustajat ovat halunneet valtion kieltävän yksityisten henkilöiden ja julkisyhteisöjen maan myynnin EU:n ulkopuoleisille henkilöille ja yrityksille. Mielestäni ajatus istuu erittäin huonosti perustuslakiin ja periaatteeseen, jonka mukaan suomalainen henkilö ja julkisyhteisö saa itse päättää omasta omaisuudestaan. Tähän päätösvaltaan kuuluu kiinteästi myös yksityisen omaistajan päätösvalta omaisuutensa myynnistä. Olisi kummallista, jos Suomen kaltaisessa valtiossa alettaisiin rajoittaa yksilön oikeuksia tällä tavalla. Itse en kannata valtion puuttumista yksityisen omaisuuden myyntiin. Yksilönvapaus on yksi suomalaisista hienoista perusarvoista.
Mielestäni tämä on ennemminkin asenne kysymys, johon ei tarvita erillistä lakimuutosta. Etelä-Karjalan kunnat ja muut julkisyhteisöt voivat itsenäisesti tehdä periaatepäätöksen, että omaisuutta myydään ensisijaisesti kotimaisille henkilöille ja yhtiöille. Periaatepäätöksen voi tehdä myös niin, ettei myydä vaan vuokrataan. Samanlaisen päätöksen voivat myös tehdä yksityishenkilöt.

Kummallisinta on se, että nämä samat poliittiset päättäjät jättävät valtuustoissa periaatepäätöksen tekemättä ja eduskuntavaaliehdokkaina vaativat valtiolta rajoitteita asioihin, joista voisivat ihan itse omissa kunnissaan päättää.

Minusta on tärkeää pitää yksityisen omaisuuden myymistä koskeva päätösvalta omistajalla. En halua, että valio alkaa ohjailla yksityisiä maa- ja kiinteistökauppoja.

Hanna-Kaisa

Vihreille puhdas ympäristö on itseisarvo

Esittelen tässä ennen vaaleja vielä blogissani tavoitteita eri teema-alueiden mukaan. Tänään aloitan ympäristöstä sen kunnaikasi, kun puolueeni hyväksyi puoluevaltuuskunnan kokouksessa ympäristöohjelmansa tänään Helsingissä.

Me Vihreät olemme ainoa vapaamielinen koko maapalloa ajatteleva puolue, joka ei aja vain omaa tai äänestäjiensä etua, vaan ympäristöllä on meille itseisarvo. Olemme olleet mukana hallituksessa, joka on tehnyt ilmasto- ja ympäristötekoja enemmän kuin mikään muu maamme hallitus koskaan. Tällaisia saavutuksia ovat mm.  se että Suomi leikkaa ilmastopäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.  Kollaja virtaa vapaana, uusien myytyjen autojen päästöt ovat laskeneet 1/6:n, peltomarkettien rakentamista kauas asutuksesta rajoitetaan, ilmastolle, luonnolle ja vesistöille haitallista turvetta alettiin verottaa, syöttötariffeilla tuulivoiman tuotanto yli kymmenkertaistetaan ja uusien kotien energialasku pienenee energiatehokkuuden parantuessa.

 

Moni voisi ajatella, että olemme jo saavuttaneet kaiken, vaikka meillä on vielä tavoitteita, mutta löytyyhän meiltä vielä niitäkin. Haluamme että EU ottaa omaksi tavoitteekseen vähintään 30 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020. Haluamme että hlitus laatii ilmastolain, jossa asetetaan kansalliset päästöbudjetit muutaman vuoden tai hallituskauden pituisissa jaksoissa. Päästöbudjeteilla edetään tasaisesti kohti tulevaisuusselonteossa asetettua vähintään 80 prosentin päästöjenvähennystavoitetta vuoteen 2050 mennessä.

Haluamme että uusiutuvan energian tuotantotuen soveltamisalaa laajennetaan koskemaan kattavasti tukea tarvitsevaa uusiutuvaa energiantuotantoa. Tuki ulotetaan koskemaan jäteperäisen biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena sekä peltoenergiaa.

 

Haluamme että turpeen nostetaan hiilidioksidiveroa ja laaditaan suunnitelma turpeen vero- ja tuotantotukien asteittaiseksi vähentämiseksi. Kotimaisen turpeen asema suhteessa tuontikivihiileen voidaan turvata kivihiilen verotusta korottamalla.

 

Vaadimme 2,6 miljardin euron paketti ratojen kunnossapitoon, parannuksiin ja muutamaan kokonaan uuteen rataan.

Ympäristö- ja energiaverojen vuosittaista kertymää on lisättävä vaalikauden aikana yhteensä miljardilla eurolla. Suunnitelman osana ympäristön kuormittamiseen kannustavia tukia ja julkisen vallan toimia vähennetään merkittävästi ja uudistetaan ympäristötavoitteita tukeviksi.

Haluamme että suomesta tehdään energiaa ja materiaaleja tehokkaimmin maailmassa käyttävä talous kullakin keskeisellä toimialalla ja energian loppukulutus käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä

Lisäksi tavoittelemme sitä, että EU:n energiatehokkuutta parantavat tavoitteet tehdään sitoviksi ja uusiutuvavelvoitteista pidetään kiinni.

Joukkoliikenteen matkoja lisätään 100 miljoonalla vuodessa sekä kävely- ja pyöräilymatkoja 300 miljoonalla. Otetaan käyttöön valtakunnallinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä.

Kehitetään energiaverojen palautusjärjestelmää, energiatehokkuussopimustoimintaa sekä energiatehokkuusinvestointien poistojen säätelyä yritysten energiatehokkuustoimien vauhdittamiseksi.

Näillä tavoitteilla katsomme, että voimme edes yrittää parantaa ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa ja hillitä ilmastonmuutosta ja sen mukanaan tuomia ympäristökatastrofeja ja inhimillistä hätää ja kärsimystä globaalissa maailmassa, joiden kerrannaisvaikutukset näkyvät tietenkin myös täällä meillä.

Me Vihreät olemme aina tienneet että kaikkia ongelmia ei tarvitse korjata, niitä voidaan myös ehkäistä ja olemme siitä syystä systemaattisesti vastustaneet ydinvoimaa ja halunneet hillitä ilmastonmuutosta, jotta välttyisimme katastrofeilta. Japanin katastrofi ei ole muuttanut meidän asennettamme, vaan vahvistanut sitä entisestään. Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä täytyy olla inhorealisti ja osata ennakoida mieluummin kun korjata sattuneiden katastrofien jälkiä. Me Vihreät vaadimme vastuullista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa meiltä kaikilta.

 

Hanna-Kaisa

Koululaitosta ja koulutuspolitiikkaa tulee kehittää

Olin tänään OAJ:n vaalipaneelissa Lappeenrannassa. Tämä kirvoitti minut kirjoittamaan näkökulmiani opetusalan kehittämisestä.

Minä kannatan  moni ammatillista koulumallia. Haluamme kouluihin lisää kouluavustajia, sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia. Oppilashuollon resurssit tulee myös turvata nykyistä paremmin eri kunnissa.

Pienimmille koululaisille (1. ja 2. luokan oppilaat) on mielestämme tarjottava turvallinen mahdollisuus viettää iltapäivät aikuisen ohjauksessa perheen varallisuudesta riippumatta.Myös isommilla lapsilla (3. luokan ja sitä vanhemmat oppilaat) iltapäivään tulee järjestää iltaharrastuksia korvaavaa vapaa-ajan toimintaa.

Iltapäivätoiminta ei voi perustua opettajien lisätyöhön, vaan sitä on suunniteltava ja toteutettava moni ammatillisessa yhteistyössä. Tässä kohtaa koulunuorisotyö ja kunnan vapaa-aikatyö ottavat oman roolinsa. Haluan viedä koulua kohti kokonaiskoulupäivätoimintaa ja kannatamme mallia, jossa iltapäiviin sisältyy opetusta ja harrastusta, lepoa ja leikkiä. Kuitenkin iltapäivätoiminnan tulee aina perustua perheen valintaan ja vapaaehtoisuuteen, ei oppivelvollisuuteen.

Peruskoulun on taattava oppilailleen hyvä yleissivistys. Taito-, tieto- ja taideaineiden on täten oltava peruskoulussa tasapainoisesti edustettuina. Taideaineet ovat oppilaan minäkuvan, itsetunnon ja muun henkisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi ne parantavat oppilaiden kouluviihtyvyyttä.

Opetuksen menetelmiä on kehitettävä entistä enemmän tutkivan, soveltavan, tietoja etsivän ja arvioivan sekä ajattelun taitoja kehittävän oppimisen suuntaan. Vuorovaikuttamisen ja elämänhallinnan taitoja on opetettava järjestelmällisesti. Oppilaiden tulisi paitsi oppia oppimaan myös löytää oppimisen ilo. Opettajan koulutusta on kehitettävä nämä sisällölliset tavoitteet huomioiden.

Toisen asteen oppilaitoksen tulee olla oppilaalleen paitsi tietojen ja taitojen myös ajattelun ja yksilön persoonallisen kehittymisen viihtyisä ympäristö. Tutkinnon suorittaminen kasvattaa oppilasta selviytymään nopeasti muuttuvan tietoyhteiskunnan haasteista, mutta edellyttää samalla itsenäistä suoriutumiskykyä ja vastuuntuntoa omasta itsestään. Kaikilla teini-ikäisillä ei näitä valmiuksia vielä ole. Kouluihin onkin saatava selvästi nykyistä enemmän oppilashuoltohenkilöstöä kuten opinto-ohjaajia. Koulunkäyntiavustajien resurssit ammatillisessa koulutuksessa on turvattava.

Itse olisin valmis siirtämään toisen asteen koulutuksen oppivelvollisuuden piiriin siten, että kullekin nuorelle turvattaisiin joko lukio-opetus tai ammatillinen perusopetus peruskoulun jälkeen. Ensiavuksi seuraavassa hallitusohjelmassa tulee vähintäänkin jatkaa etsivän työparitoiminnan valtiontukea kunnille, koska monissa kunnissa tämä ehkäisevä työ on tällä hallituskaudella saatu käyntiin. Etsivällä työparitoiminnalla tavoitetaan niitä nuoria, joilla on hankaluuksia löytää peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus ei saa jäädä yliopistorahoituksen jalkoihin. Ammattikorkeakoulujen valmistumisaste on korkea ja ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät verrattain hyvin. Vapaan sivistystyön arvoa ei myöskään saisi unohtaa.

Päivähoidon osalta tavoitteeni on selkeä. Päivähoito tulee siirtää kunnissa osaksi opetustoimea ja valtion hallinnossa irrottaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksesta osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä. Näin turvaamme saumattoman yhteistyön varhaiskasvatuksen toimialalla, turvaamme yhtenäiset kehittämistavoitteet ja varmistamme lapsille yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen kokonaisuuden. Totta kai tämä on myös palkkakysymys. Päivähoidon henkilöstö noudattaa kv-tessiä, kun taas perusopetuksessa palkka määräytyy opetusalan työehtosopimuksen mukaan.

 

Hanna-Kaisa

Perhelainsäädäntö kaipaa kokonaisremonttia

Seuraavalla hallituskaudella on aloitettava perhelainsäädännön kokonaisuudistus, jotta yhteiskuntamme liikkuisi jälleen askelen verran tasa-arvoisempaan suuntaan. Suomen perhelainsäädäntöä on uudistettava siten, että lapsen asema vahvistuu ja samaa
sukupuolta olevat pariskunnat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan
heteroparien kanssa.

Isyyslakia tulee tarkistaa niin, että kunnallisen lastenvalvojan nostamalla
kanteella voidaan jatkossa murtaa isyysolettama. Isyysolettama otetaan
avoliitossa käyttöön aina, kun parin molemmat osapuolet niin haluavat.

Lapsella tulee olla oikeus tuntea molemmat biologiset vanhempansa aina, kun se
on mahdollista. Avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei
tule asettaa eriarvoiseen asemaan. Isyyslaki on muutettava sopimaan
yhteen tämän päivän avioliittolainsäädännön ja -käsitysten kanssa.

Täysipainoinen vuorovanhemmuus eroperheissä kirjataan lakiin siten, että mahdollistetaan lapsen vakituinen asuminen kahdessa osoitteessa ja molemmille kodeille juridinen lapsiperheen asema. Eroperheiden vuorovanhemmuus saattaisi yhteishuoltajavanhemmat täysin yhdenvertaiseen asemaan Ruotsissa jo käytössä olevan mallin mukaisesti.

Tällä hetkellä parisuhteen rekisteröiminen ei anna samaa sukupuolta oleville
pariskunnille kaikkia avioparien oikeuksia ja velvollisuuksia. Esimerkiksi
yhteisen sukunimen ottaminen tai yhteinen adoptio ei ole rekisteröityneessä
parisuhteessa mahdollista. Homoseksuaalien eristäminen omaan parisuhteen
virallistamisen muotoonsa on pulmallista myös yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

Avioliittolakia tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa samaa sukupuolta
olevien parien vihkimisen ja ulkomailla solmittujen liittojen tunnustamisen.
Tämän jälkeen rekisteröidystä parisuhteesta voidaan luopua.

Homoparien adoptio-oikeus tulee ottaa mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Adoptiolakia säädettäessä tulee keskiöön nostaa lapsen oikeus vanhemmuuteen ja hyvään ja tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen.

Hanna-Kaisa

Lause:”armeija tekee pojasta miehen”, ei koske äidin pikkupoikia…

Tänään, edesmenneen isoäitini nimipäivänä Suomen Puolustusvoimat lähestyivät perhettäni kirjeitse. Tai ainakin niin minä sen koen, vaikka kirje olikin osoitettu pojalleni Lasselle. Kirjeessä komeili kutsuntakuulutus.

Kutsu miesten kouluun herättää äidissä paljon tunteita. Erityisen ristiriitaisia tunteita. Toisaalta olen ylpeä pojastani, joka on kasvanut siihen ikään, että valtio tarvitsee häntä. Toisaalta taas 36-vuotias äiti kokee itsensä liian nuoreksi laittaakseen lapsensa armeijaan. Äitinä koen, että minulla on riittämättömät tiedot asepalveluksesta, koska en ole sitä itse suorittanut. Tietämykseni perustuvat muiden kokemustietoon, jota olen kuullut. Kokemukset eivät kaikki ole olleet erityisen hyviä.

Ensisijaisiksi palveluspaikoiksi on ehdotettu Kouvolan Vekarajärveä, Lappeenrannan Maasotakoulua, Pohjois-Karjalan prikaatia Kontiorannassa, Reserviupseerikoulua Haminassa ja Pohjois-Karjalan Rajavartiostoa Onttolassa. Mitä minä näistä tiedän? En juuri mitään!

Poika itse tuntuu olevan hyvin tietoinen minne aikoo palvelukseen hakea. Se on tietysti hyvä asia. Haluaisin toki antaa ja jakaa neuvoja palveluspaikan valinnassa, mutta tässä vaiheessa on varmaan syytä jo opetella kunnioittamaan sitä, että lapsi aikuistuu ja antaa hänelle vapaus tehdä suuret ratkaisunsa itse.

Olen teoriassa kannattanut valikoivaa asevelvollisuutta. Käytännössä kannatan sitä jatkossakin. Puolustusmäärärahoja tulisi kohdentaa uudella tavalla. Siviilikriisinhallinta ja luonnonkatastrofien torjunta tulisi huomioida nykyistä paremmin. Osa rahoista tulisi kanavoida syrjäytymisen ehkäisyyn, sillä sisäasianministeriön 2008 tekemän selvityksen mukaan suurin uhka maamme turvallisuudelle on syrjäytyminen.

Palkka-armeijaa en kannata. Olisi kamalaa ajatella oman lapseni tai kenen tahansa nuorukaisen liittyvän palkka-armeijaan ja joutuvan sitä kautta mukaan sotilaallisiin operaatioihin ympäri maailmaa. En kannata myöskään Suomen sotilaallista liittoutumista. Kantani Natoon on pysynyt jo nuoruusiästäni lähtien samana. Olen ollut aina hyvin ylpeä siitä, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja itsenäinen tasavalta.

Minusta isänmaallisuus ei ole pelkästään sitä, että halutaan pitää suomi suomalaisilla. Isänmaallisuutta ei ole myöskään liiallinen militarismin kannatus. Isänmaallisuutta ei ole kansallisidentiteetin vahvistaminen ulkoa päin tulevin keinoin.

Minusta isänmaallisuutta on aito kansallisylpeys, joka ei tarkoita suvaitsemattomuutta, vaan päin vastoin. Lapsillekin voi opettaa isänmaallisuutta faktoihin ja maailman muutokseen perustuvasti. Isoisoisän ja isomummon sukupolvi teki suuren työn taistelemalla itsenäisen maan suomalaisille. Armeijaan meno voi olla kunnioitus tätä kaikkea kohtaan. Asepalvelus ei enää osoita sotamyönteistä ajattelua. Nykyään turvallisuusuhat eivät kuitenkaan ole läheskään aina sotilaallisia. Syrjäytyminen on kansallinen uhka, jota tulee pyrkiä ehäisemään. Kulttuurimme on muuttunut parempaan suuntaan. Ihmiset elävät globaalissa maailmassa. Maailmankansalaiset voivat olla ystäviä keskenään. Internet on tuonut lapsille ja nuorille ystäviä ympäri maailman ja eri maiden kansalaiset voivat kokea olevansa yksi ihmiskunta.

Yksittäisenä perheenä ja yksittäisenä äistinä kutsuntakirjeen tipahtaminen postiluukusta on kuitenkin aina viesti lapsuuden loppumisesta. Valtio tarvitsee lastani.

Etsivän työparitoiminnan rahoitus mukaan hallitusohjelmaan

Kaikkia ongelmia ei aina tarvitse ratkaista, niitä voidaan myös ehkäistä.  Ehkäisevät keinot ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paras vaihtoehto. Varhainen puuttuminen ja syrjäytymisriskin minimointi on aloitettava jo äitiysneuvolassa ja sen tulee jatkua läpi ihmisen
elämänkaaren. Toimiva neuvola- ja päivähoitojärjestelmä, lasten huostaanottojen määrä ja koulujen erityisopetuksen taso vaikuttavat suoraan tulevien vuosien syrjäytyneiden määrään. Hyvin hoidettu nuorisotyö auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä. Valtion tehtävä on tukea kuntia laadukkaiden palveluiden tuottamisessa.

Vuonna 2006 voimaan astuneen ja tänä vuonna päivitetyn nuorisolain yhtenä keskeisenä tavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan syrjäytymisprosessin ehkäisemistä ja katkaisemista auttamalla nuorta löytämään omat voimavaransa.

Yhteiskunnan olemassa olevat tuki- ja apukeinot eivät enää tavoita kaikkia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Siksi tarvitaan vaihtoehtoisia keinoja, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Tällä hallituskaudella on päivitetty nuorisolakia. Uusi laki velvoittaa monialaiseen yhteystyöhön  ja  laki on helpottanut tiedon saantia eri toimijoiden välillä. Nykyisen hallituksen päätöksellä OKM alkoi rahoittaa etsivää työparitoimintaa, jonka tavoitteena on etsiä ja löytää syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tämä rahoitus tulee saattaa myös seuraavaan hallitusohjelmaan, ettei hyvin alkanut työ kunnissa jää kesken.

Hanna-Kaisa

”Vihreät ja Perussuomalaiset ovat vaihtoehto vanhoille puolueille”

Imatralainen Uutisvuoksi-lehti otsikoi viikonloppuna lehtijuttunsa otsikossa mainitsemallani tavalla.Jäin pohtimaan mitä kaikkea sisältyy otsikon sisälle.

Vaikka Persuja ja Vihreäitä onkin haluttu haastaa vastakkain asiasisältöjen kanssa, on meillä silti jotain yhteistäkin. Ensinnäkin vain Vihreät ja Perussuomalaiset voivat olla todellinen vaihtoehto vanhoille puolueille. Tämä on totta monestakin näkökulmasta. Tärkein niistä on tietysti se, että kumpikin puolue edustaa voimakkaasti muutosta. On totta, että Vihreiden ajama muutos ja Perussuomalaisten ajama muutos ovat toisistaan yhtä kaukana kuin yö ja päivä.

Toinen yhdistävä seikka on tietysti se, ettei kumpikaan näistä puolueista ole julkisesti ryvettynyt vaalirahoitussotkuissa. Vihreiden ja Persujen on helppoa tässä asiassa tehdä pesäeroa nk. vanhoihin puolueisiin.

Kumpikin puolue on nimennyt itsensä muutospuolueeksi. Vihreät haluavat muutosta suvaitsevaan ja vastuulliseen suuntaan. Perussuomalaiset haluavat muutosta rajoittavaan ja kaventavaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Persujen viime viikkoiset kulttuuripoliittiset linjaukset. Perussuomalaiset haluavat ihmisten taiteenaloihin liittyvät mieltymykset valtion ohjaukseen. He linjasivat ettei nykytaiteilijoita pidä tukea ja Kiasman valtiontuki tulisi lakkauttaa. Tämä osiottaa törkeää ihmisten tahdon rajoittamista ja täyttä ymmärtämättömyyttä taiteista ja kulttuurista ja niiden arvomaailmasta. Ymmärtäähän tämän, kun Timo Soini rinnasti omissa lausunnoissaan taiteen ja raviurheilun keskenään.

Itselleni nousi näistä linjauksista vain yksi asia mieleen. Meillä on ollut sellaisia yhteiskuntia, joissa kansalaisten kansallismielisyyttä on pyritty ohjailemaan ”oikeaoppiseen suuntaan vääräoppisuuden sijaan” ja ne muistetaan nimellä DDR ja Neuvostoliitto. Näille yhteiskunnille oli ominaista se, että poliittiset päättäjät eivät luottaneet kansansa itsenäiseen ajattelukykyyn, vaan kansa oli massaa, jota piti ohjailla poliittisen koneiston haluamaan suuntaan. Haluammeko me todellisuudessa tämän kaltaisen yhteiskunnan tasa-arvoisen ja valinnan vapautta korostavaan Suomen tilalle? Itse en ainakaan halua.

Rajoittamisen ja ohjailun sijaan haluan suvaitsevaisen ja yksilöiden valinnan vapautta kunnioittavan yhteiskunnan, jossa kaikille annetaan mahdollisimman tasavertaiset lähtökohdat Suomen perustuslain mukaisella tavalla. Perustuslaki takaa ihmisille monia oikeushyviä ja vapauksia sivistysvaltiossamme, joita en sosi romutettavan.

Näissä vaaleissa valitaan totta vie Suomen tuleva suunta. Mikäli Perussuomalaiset nousevat johtoon ilman vastavoimia, siintää tulevaisuus mielessäni pelottavia seuraamuksia kantavana. Mitä nämä kansallismielisyydellä ja isänmaallisuudella ratsastavat Persuusuomalaiset todellisuudessa tulevat tekemään suomalaisille perusarvoille, kuten vapaus, toisten kunnioittaminen, puolueettomuus ja tasa-arvo? Hehän ovat valmiita romuttamaan Suomen perustan; PERUSTUSLAIN!

Onneksi meitä ja Persuja yhdistää vielä yksi keskeinen seikka; me Vihreät olemme Perujen lisäksi ainoa puolue, jonka tämän hetkinen gallupkannatus on korkeammalla tasolla, kuin viime vaaleissa.  Tämä enteilee hyvää juuri sille, että Perussuomalaiset saavat meistä nousevan vastavoimansa. Maastamme löytyy vielä niitä ihmisiä, jotka vastustavat kansallismielisyyden nousua ja suomalaisten perusarvojen romuttamista. Tähän minä uskon. Siksi olen Vihreä ja ylpeä siitä!

Hanna-Kaisa